Steniuksen suku on ollut keskeisessä roolissa Suomen kukkakaupan kehityksessä.

Mårten Gabriel Stenius (11.5.1844 – 22.4.1906) perusti vuonna 1873 kauppapuutarhan Helsinkiin Leppäsuolle yhdessä tanskalaisen Fredrik Paludanin kanssa. Paludaan muutti kuitenkin takaisin Tanskaan pari vuotta myöhemmin jolloin kauppapuutarha siirtyi kokonaan Steniukselle.

Leppäsuon kasvihuoneet kuvattuna 1907. Kuvaaja Signe Brander.

Kauppapuutarha kasvoi nopeasti Suomen suurimmaksi ja alkoi kouluttamaan puutarhureita senaatin tuella. Vuonna 1879 Stenius laajensi toimintaa perustamalla yhden ensimmäisistä kukkakaupoista Helsingin keskustaan osoitteeseen Kluuvikatu 2. Kuriositeettina mainittakoon, että eräs herra Karl Fazer perusti konditorian kadun toiselle puolelle Kluuvikatu 3 noin kymmenen vuotta myöhemmin (1891).

Jo 1880-luvulla Mårten Gabriel Stenius oli huolissaan liiketoimintansa jatkuvuudesta koska Helsingin kaupunki jatkoi Leppäsuon vuokrasopimusta vain vuosi kerrallaan. Turvatakseen kauppapuutarhan tulevaisuuden hän osti 1886 kaupungin ulkopuolella olevan Backaksen tilan nykyisen Haagan alueella. Tästä alkoi mielenkiintoinen kehitystyö joka sittemmin johti mm. Eliel Saarisen tekemään Munkkiniemi-Haaga-suunnitelmaan.

Edvard Samuel Stenius (26.2.1867 – 3.11.1950) muutti 16-vuotiaana Nurmeksesta sukulaisensa Mårten Gabriel Steniuksen kauppapuutarhaan kouluttauakseen puutarhuriksi. Jo kouluaikana hän osoitti suurta taipumusta puutarha-alalle ja eteni nopeasti Leppäsuon kauppapuutarhan esimieheksi.

Vuonna 1898 Edvard Samuel Stenius perusti oman kukkakaupan Helsinkiin osoitteeseen Läntinen Henriikinkatu 8 (nykyinen Mannerheimintie 2) josta se vuoden kuluttua siirtyi naapuritaloon Läntinen Henriikinkatu 6:een jossa se toimi vuoteen 1920 asti. 1901 hän osti kauppapuutarhan Huopalahdesta Backaksen tilalta (Männistö) jossa hän rakensi suuria kasvihuoneita amerikkalaisen mallin mukaan. Näissä hän kasvatti menestyksekkäästi monta sellaista ruukkukasvia joita ei aikaisemmin oltu Suomessa kasvatettu.

1918 hän myi kauppapuutarhan ja muutti synnyinsijoilleensa Nurmekseen. Veri veti kuitenkin takaisin Helsinkiin ja 1926 hän osti takaisin kauppapuutarhan Huopalahdessa. Kauppapuutarha oli ehtinyt rapistua sinä aikana kun Stenius asui muualla, joten hän käynnisti merkittäviä korjaus- ja uudisrakennushankkeita tilalla. Kauppa ei kuitenkaan kulkenut entiseen malliin ja hän joutui myymään Huopalahden kauppapuutarhan 1930 ja muutti sieltä Lauttasaareen.

Vuonna 1931 Edvard Steniuksen pojat Olavi ja Mauno Stenius vuokrasivat Lauttasaaren kauppapuutarhan Julius Tallberg AB:lta. He laajensivat aktiivisesti toimintaa ja vuonna 1940 Lauttasaaren melojien vuosikirjassa löytyy ilmoitus jossa on yhteisilmoitus Lauttasaaren, Leppäsuon, ja Tapiolan kauppapuutarhoista jossa haltijana on mainittu Olavi Stenius. Tapiolan kauppapuutarhan toiminta jatkui aina vuoteen 2020 asti Pentti Steniuksen johtamana.

Lauttasaaren kartanon kasvihuoneet. Kuvaaja J. Strömsholm, 1916. Helsingin kaupunginmuseo tunniste G30847

1967 kun Lauttasaaren kauppapuutarhan kasvihuoneet purettiin Lauttasaaren ostoskeskuksen tieltä Kukkakauppa Mauno Stenius siirtyi nykyisiin tiloihin Lauttasaarentie 31. Mauno Steniuksen tytär Anne Järvelä johti kauppaa vuoteen 2000 asti jolloin hän myi kaupan Tuki Invest Oy:lle 18.4.2000.

Tuki-Invest Oy myi kaupan edelleen Tiina Pulkkiselle 31.12.2004 joka johti kauppaa 12 vuotta aina 30.10.2017 asti. Tiina keskittyy tällä hetkellä avomaan leikkokukkatilaansa joka kantaa nimeä Medou Garden.

Nykyään Kukkakauppa Steniuksen perinteitä vaalii Maria Silén joka on vastannut kaupan toiminnasta 1.11.2017 alkaen.